Vaatii aikaa tutustua toiseen, kun vedenjakaja ja tuomari on poissa. Molempien pitää oppia uusia tapoja, ja tasapainoitella tässä kahden hengen perheessä. Novalle on ollut kova paikka jäädä yksin kotiin ensimmäisiä kertoja elämässään. Alun haparoinnin jälkeen ajat jolloin olen ollut töissä ja poissa, ovat sujuneet pelottavan sujuvasti. Mutta voi sitä riemua, kun tulee töistä. Toinen on niin onnellinen, ja on mukava tulla kotiin kun odottaa innostunut vastaanotto!
Novalle on ehkä ollut rankinta alkaa ajattelemaan asioita itsenäisesti,eikä seurata Allun jalanjäljissä. Myöskin lenkillä ei enää pääse Allun selän taakse piiloon,kun on lällätellyt isommilleen. Vaikka Nova on kyllä maailman kultaisin ja kaikkien kaveri. Siinä suhteessa on elämä helpottunut, kun ei tarvitse enää vilkuilla jokaiseen ilmansuuntaan,että onko vihulaisia liikekannalla, joita odottaa Allun puolelta "einiinmukavavastaanotto".
Novan kanssa kotona on helppoa,sillä tyttönen tykkää nukkua. Ajasta ja paikasta riippumatta. Se on vuorotyöläisen koiran paras ominaisuus, heti kultaisen mielen jälkeen.
Novankin kanssa elämä on helppoa, kun koko ikänsä on matkustanut mukana pohjoisesta etelään, idästä länteen. Nyt odotamme kovasti huhtikuun loppua, jolloin lähdemme Mummun seuraksi meidän mökille pohjoiseen.
Mökiltä sitten etsimme mukavan paikan, jonne Allun tuhka kesän tullen haudataan. Vielä se on pitkään lumen hallussa. Kiven haudalle olen kantanut pohjoisessa kauimmaisen hakkuuaukean kauimmaisesta hakkuukohdasta jo monta vuotta sitten mökin pihaan odottamaan. Ja nyt tulee aika ottaa se käyttöön. Mutta voi kuinka kaunis se kivi onkaan. Allun kanssa se yhdessä valitsimme, mukanamme kannoimme.
Hyvään yöhön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti